sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Valoranssi

Ystävän valoranssin tein paparinausta kutomalla. Vaikka naru oli ohkasta käytin sen kutomiseen kymppi vahavusia puikkoja. Tein noin kakskytviis senttiä levijän ja lähes metriä pitkän " naruhuivin". Kiinnitin sen pyörijän metallirenkaan ympärille, pujotellen narua reunasilimukoista puolelta toiselle. Pujottelu piti tehä tosi löyhästi ettei se alakanu kiristään ranssin reunaa. Muotoilin ranssia venyttelemällä ja rutistelemalla narua. Pujotin sisälle ledvalot ja ompelin päät kiinni. Kiinnitysnarun kiinnitin metallirenkaaseen ja niinpä oli ranssi valamis ripustettavaksi ikkunaan.

Kuva otettu aamupäivällä, ensilumien sadellesa maahan.
Toinen kuva iltapäivällä ku alako jo hieman hämärä laskeentummaan.
Kolomas kuva, ulukona on jo pimijää.



klo
Tunnisteet: ,

3 kommenttia:

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Kyllä minä niin mieleni pahotin

Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mu...

  • Ihana kesä
     Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
  • Se on syksy
    Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
  • Heppasukkia
    Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...