perjantai 20. marraskuuta 2015

Makijampaa kuin viini

Aamulla herätessäni,
siristellessäni silimiäni, niiden
totutellesa huoneen hämäryyteen
tunnen läheisyytesi.
Se kutkuttaa sisintäni.
Mieleni valtaa syvä kiitollisuus.

Autolla ajaessani,
ration soijesa taustalla jotain
rytmikästä piisiä,
tunnen läheisyytesi.
 Se kutkutaa sisintäni.
Mieleni valtaa riemu,
minä kiittelen sinua
uusin kielin.

Kesken arkisen aherruksen,
töitten lomasa touhuten
tunnen läheisyytesi.
Se vallottaa sydämeni ja mieleni.
Sisinpäni kylpee rakkaudessasi.
Sydämeni laulaa ja nauraa,
olen onnellinen. 

Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon,
kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä. Ps. 4: 7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...