Niinpä se yks viikonloppu taas meni töitä tehes ja Joel Hallikaisen konsertisa käyden sunnuntaina iltapäivällä. Hyvä oli konsertti ja alasali oli ihan täynnä kuulijoita.
Joel on herkkä laulujen tulkitsija. Kertoi avoimesti omasta kivustaan, isäsuhteestaan miten se oli kymmenien vuosien ajan jäätyneesä tilasa. Kunnes tuli päivä että isä ilmestyi hänen konserttiinsa, pyysivät ja antoivat anteeksi menneet vuodet, tekemättä jättämiset, siitä alkoi heidän suhteensa eheytymienen.
Anteeksi antamisessa on valtava voima, se vapauttaa ihmisen sisäisesti eikä tarvi jäähä katkeruuden eikä kaunan vankilaan.
Ohan sielä isos kirjaskin sanottu; " ellette te anna ihmisille anteeksi heidän tekojaan ei teijän Taivaallinen Isä anna teille teijän tekojanne." Eli ei oo ihan pikku juttu.
Siinäpä miettimistä tälle päivää!
Mukavaa maanantaita!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
-
Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
Minä en koskaan kerinnyt halut saada isä suhdetta kuntoon ja tunne taisi olla molemmin puolinen. Aina ei auta anteeksi anto, kun on vakavia rikkeitä tullut vanhemman ja lapsen välille.
VastaaPoistaKyl se helpottaa, ku pystyy ittesä saamaa siihettilaa, et anteeks pystyy antaan...siis isommis asiois.
VastaaPoista