Aina löytyy pieni hetki käsi töitten tekkoon. Lankoja kertyy, jää jämiä joista ei aina oikeen tiijä mitä tekis. Nyt virkkasin kirijavan tunikan.
Veljien tytön päällä näin tuolla mallilla tehyn tunikan. Kaivoin mallin essiin ja siitähän se lähti. Vähä kerrallaan, kierros kierrokselta, kunnes oli viimesen silimukan aika. Ei se ihan tasan tarkkaan mallin ohojeen mukanen tullu, mutta eipä se haittaa. Pääasia, että pyssyy koosa ja mahtu päälle. Langat oli vahavuueltaan erilaisia, mikä antaa mukavaa ilimettä työhön. Värit on mitä sattu lanka pussin pohojalta löytymmään. Ei oo elämä mustavalakosta. 🙂
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Keskikesän juhulaa
Niin se tuo aika kulluu, ollaan jo kesäkuun puoliväli ylitetty ja vietettään juhannusta. Kartanolla alakaa kukkaloisto olla kohta parahimmi...

-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
-
Ostos - TV:sä on pyöriny mainos Cerafit paistinpannusta. Mainoksesa ne kehhuu pannun erinomaisuutta ettei sen pintaan tartu mikkään ja se pa...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Onpa hieno ja erikoinen malli. Tehdessä pitää hetki miettiä missä kainalo tai pääntie. Taitavaa 👌
VastaaPoistaOnpa kaunis tunika!
VastaaPoistaWau,tosi ihana.
VastaaPoista