Sillo ku purettiin talon laattioita, niin jostaki laattian alta löyty vanaha puntari. Tojennäkösesti se on Matti sejän puntari, hänellä ku on ollu pikkunen kauppapuoti tuosa puojin pääsä. Matti setä oli mun Tuomas vaarin velipoika ( kuoli 1940 ), asusteli aikoinaan pikku puolella ja vinttikamarisa.
Putsasin puntarista enimmät pölyt ja moskat. Kokkeilin vähä hinkata pintaa jos sais ruosteen lähtemmään pois, vaan en tykännykkään lopputuloksesta, ois tullu liian "puhas", halusin puntarin jäävän vanahan näköseksi.
Kokkeilin toista konstia, lotrasin oliiviölijyä joka puolelle ja se vaikutti hyvältä.
Pinta tummeni ja jäi vähä kiiltäväksi.
Piti vähä miettiä mihin puntari laitettaan nökösälle. Se pääty täsä vaiheesa pienen lipaston päälle kukkajalustaksi, ihan hyvä virka vanahalle, eläkkeellä olevalle puntarille.
meilläpäin tuo on vaaka. Puntari on se missä toisessa päässä on koukku ja toisessa päässä paino.
VastaaPoista