Kaapista löyty vaalija pellavaverho jolle ei ennää oo käyttyä verhona. Siitä on aika tehä jotaki muuta.
Sain idean tehä seinävaatteen. Idea synty yhestä runon pätkästä jonka näin jossain työpaikalla. Runo oli niin positiivinen ja elämänmyönteinen, että se soppii mielestäni oikeen hyvin seinävaatteeseen, josta sen voi aina lukia ohikulukiessaan.
Leikkasin verhosta kapijan kaitalleen ja sommittelin tekstin suurin piirtein kaitalleen keskelle.
Kirijaimet tein neulahuovuttamalla ruskijasta ja viininpunasesta villasta.
Kukkakuvijot piirtelin vappaalla käjellä mallista kahtoen. Yritin ensin piirtää kalakkeeripaperin avulla mut kankaan pinta oli liijan epätasanen jotta väri ois tarttunu kunnolla. Helepompi homma oli piirtää kuvijot lyijykynällä. Villalla sai kaikki piirrokset piilotettua. Kukkaan ei nää misä kohtaa on tullu mokia. :)
Itelleni seinävaate ei jää vaan annan sen äitille. Jospa uuvesta asunnosta löytys seinävaatteelle sopiva paikka.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaikki hyvin
Vaarin hartauskirijotus Majakka lehteen. ”Minne poikani meni, sinne minäkin tahdon mennä.” Näin anoppini Eeva kertoi ajatelleensa pienen po...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
Onpa hieno. Tuota neulahuovutusta olen yrittänyt ja yrittänyt, mutta on se vaikeeta.
VastaaPoistaKaunis seinävaate siitä tulikin:)
VastaaPoista