Oltiin vaarin kans käymäsä yhellä kirpparilla ja sieltä pois lähtiesä löysin maasta auton renkaan vierestä hiussolijen. Soloki oli muuten ehyt ja kunnosa mutta sen pinta oli kärsinneen näkönen. Aattelinpa että siitä saattas saaha vielä käyttökeleposen jos vähä tuunailis sitä. Vaihtoehtoja solijen pinnan siistimisseen ois moniaki, mut päädyin virkkaamaan siihen suojan. Virkkasin merkkauslangoista kapijan kaitalleen ja ompelin sen solijen päälle.
Mulla sattu olemaan lankavarastosa hopijalankaa josta sai mukavasti kimallusta harmajan ja vaalijanpunasen joukkoon.
Taijanpa antaa solijen mukelo ykköselle, hällä ku on paksu ja pitkä tukka niin saapi laittaa tukkansa poninhännälle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä minä niin mieleni pahotin
Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mu...
-
Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
-
Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
Tulipas siitä nätti!
VastaaPoista