Tonttupuku

Taas on se aika vuojesta, ku illat hämärtyvät jo nelijän aikoihin ja monenlaiset jouluvalot ovat syttyneet ihimisten ikkunoihin ja pihamaille. On myös se aika, jolloin tonttujoukot lähtevät liikekannalle ehtiäkseen kiertämmään ja tekemään selekua ihimisten kiltteysasteesta.
Sillä ilman sellasta selontekua joulupukinhan on täysin mahotonta tietää kenelle lahajoja jaetaan.
Nämä tutkijatontut jotka kiertävät ja kulekevat ihimisten ikkunoitten takana kurkkimasa ovat ihan oma joukkonsa. He ovat vuosien kuluesa harijaantunneet niin taitaviksi ja oveliksi piiloutummaan, että ihimisen on lähes mahotonta niitä nähä.  Sittehän on suuri joukko muita tonttuja joilla on oma virkansa.

On postitonttuja jotka hoitavat joulupukin kirijeenvaihtua. Sitten on sunnittelija tontut, jotka hoitavat kaiken suunnittelutyön lahajojen tekemisen ja paketoimisen suhteen. Rakentaja- ja ompelijatontut tekevät  käsillään ja koneillaan  mitä moninaisempia lahajoja.
Sitten on pakkaajatontut, jakajatontut, edustustontut, tanssitontut, ohjelmatontut, jne... tätä listaahan vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Eikä suinkaan passaa unohtaa suurta tonttujokkua joka touhuaa ja häärää tontturuokalan puolella aamusta iltaan.

Työtahti tonttulasa on reipasta ja rentoa. Tonttulasa on voimasa tonttumaan tonttutyövoimalaki jota jokkaisen tontun on nouvatettava.Laisa sanotaan, että jokkaisen tontun, tekipä hän mitä työtä tahansa, tullee tehä työnsä hyvin ja ajallaan. Jokkaisen tontun tullee huolehtia siitä, että vieruskaverilla on mukavaa työseuraa ja että hittaampia on autettava.Tyhjin vatsoin ei kukkaan saa töitä tehä, vaan on muistettava käydä ruokalan puolella riittävän usein.
Olipa tontun virka sitten mikä tahansa, jokaisella tontulla on oma tonttupukunsa, virka-asunsa jonka hän saa pukia ylleen joka ikinen päivä.

Mullekki tuli tilaus  tytön tonttupuvusta. Mahtaakohan puku päätyä tonttulan tonttutanssiaisiin.

Tontut ovat liikkeellä, muistakaa olla kilttejä!

  

Hiussolki

Oltiin vaarin kans käymäsä yhellä kirpparilla ja sieltä pois lähtiesä löysin maasta auton renkaan vierestä hiussolijen. Soloki oli muuten ehyt ja kunnosa mutta sen pinta oli kärsinneen näkönen. Aattelinpa että siitä saattas saaha vielä käyttökeleposen jos vähä tuunailis sitä. Vaihtoehtoja solijen pinnan siistimisseen ois moniaki, mut päädyin virkkaamaan siihen suojan. Virkkasin merkkauslangoista kapijan kaitalleen ja ompelin sen solijen päälle.

Mulla sattu olemaan lankavarastosa hopijalankaa josta sai mukavasti kimallusta harmajan ja vaalijanpunasen joukkoon.

 Taijanpa antaa solijen mukelo ykköselle, hällä ku on paksu ja pitkä tukka niin saapi laittaa tukkansa poninhännälle.

joulukalenteri

Muutaman viikon ajan on pääsä pyöriny ajatus tehä joulukalenteri, mutta idea sen toteuttamisseen ollu hukasa. Toissa iltana se idea sitte löyty vaarin työhuoneesta. Työhuoneen laattialla oli pari tyhyjää pahaviloojaa.

Silimäilin niitä loojia ja siinä se idea sytty, tästähän sen kalenterin saa tehtyä.
Jos loojan halakasis ja laittas kertakäyttömukeja sisälle, siitähän sais aika kivan kalenterin.

Leikkasin loojasta kaks puolikasta jotka on justilleen sen kokoset, että niihin mahtuu 24 mukia.
Aattelin , että liimaan mukit pohojistaan kiinni loojaan ja laitan kannen päälle johon leikkaan sitte luukut. Hmm....ongelma. Miten onnistua leikkaamaan luukut jokkaisen mukin kohalle, ku mukia ei nää misä kohtaa se on?  Vois vain sormituntumalla olettaa, että luukku sattus oikijaan kohtaan , ellei satu niin se ois vähä huonompi homma. Suunnitelman muutos.

Tehhäämpä toisin päin, laitettaan mukit kiinni kanteen.  Leikkasin vaalijanpunasesta aaltopahavista kalenterin kokosen palan jonka liimasin joululahajapaperiarkin päälle. Joululahajapaperista tullee kalenterin pällys.

Piirsin aaltopahaviin mukien paikat ja leikkasin niihin luukut. Liimasin mukit paikoilleen ja sen jäläkeen pahaviloojan mukien päälle.

Numerot leikkasin erivärisistä aaltopahaveista.

Taittelin paperin reunat  loojan myötäsesti  ja liimasin kiinni. Loojasta tuli lahajapaketti. :)
Liimasin numerot ja " kahavat"  luukkuihin , laiton yllätykset mukien sisälle ja painon luukut kiinni.
Luukut pysyy aika hyvin kiinni aaltopahavin ansiosta.

Joka luukusa on pieni " kahava", silikkinauhan pätkä josta vetämällä luukun saa heleposti auki.

Kurpitsat tuhottu hyötykäyttöön :)

Vaari sai isänpäivälahajaksi kolome kurpitsaa. Yhen niistä hän tuohos eilen tekemällä siitä kurpitsamössöö jota hän käyttää kuuluisaan kurpitsakahaviinsa.

Mulla on tännään vappaapäivä joten päätin tuhota loput kurpitsat.
Yhestä puolikkaasta lähti osa kurpitsapiirakkaan, jonka tein porkkanapiirakkaan ohojeella.

Piirakan päälle laiton lakritsituorejuustokuorrutteen tähtisateen kera. Olipa aika veikee makuyhistelmä. Suosittelen.

Osa kurpitsoista  joutu taatelikakkutaikinan joukkoon, tuli samalla kertaa kaks kakkua.Piirakkaan ja kakkuihin meni melekeen yks kokonainen kurpitsa. Joten vielä oli yks kokonainen jälijellä ja toisestaki vähä jämiä. Ne mää silippusin kattilaan, laiton tilikan vettä päälle , kaneliltankoja muutaman ja hillosokeria reilu puoli kilua. Niistä keitellään kurpitsahillua. En tiijä millasta tullee, mut eiköhän tuo ajan kans tuu syötyä.

Kirjosukat, mustaa, valakosta ja violettia

Sukkatilaukset jatkuu, nyt vuorosa pitkävartiset kirijosukat.
Väritoivomuksena oli musta, valakonen ja lila.

Kuvijoraitoja yhistelin usijammasta mallista.

Nyt saa nauttia lumisesta maisemasta. Lunta on satanu viikon aikana sen verta palijo, että puitten oksatkin on saanu kuorutteen ylleen. Talavi on hieno vuojenaika. Luonto on niin tavattoman kaunis valkosesa verhossaaan, auringon sätteitten hohtaesa sen pinnasta. Ei se ihime oo, että turistit ovat hullaantuneita  talaven kauneuvesta.  Ainut haittapuoli talavesa on kylymyys. Vaikka eikai sekkään oo ku asennoitumis- ja pukkeutumiskysymys.
Kova pakkanen tieysti hankaloittaa auton käyttyä. On muistettava laittaa se lämmitykseen jotta lähtee tarvittaesa käyntiin. Näistä pienistä haittatekijöistä huolilmatta, talavi on ihanaa aikaa. Nautitaan siitä, ei sitä kestä ku puolisen vuotta, eikä sitäkään.

Tiinan lapaset

Viime viikolla sain valamiiksi Tiinan lapaset. Hän oli nähäny kuvan lasten lapasista ja tykästyny tuohon sydän kuvijoon. Pikkusen joutu säätämään mallia jotta sai sopimaan aikusen kokkoon.

Tännään on huippu hieno päivä. Aurinko paistaa, pakkasta -10 kieppeillä ja mulla meno töihin vasta yheksi. Mukavia tälläset aamut, ku ei tarvi kukon laulun aikaan töihin lähtiä.

Mukavaa alakanutta viikkua sullekki!

Mitä ikinä

Mitä ikinä teetkin, mihin sitten

pyritkin elämän melskeissä, säilytä

rauha sielussasi. Vaikakin maailma on täynnä

teeskentelyä, raadantaa ja särkyneitä

unelimia, se on silti kaunis. Ole iloinen.

Pyri kaikin voimin olemaan onnellinen.

-Max Ehrmann-

 Hyvvää pyhäinpäivää!

Porot liikennevaloissa

Ei tarvi kauvas lähtiä poroja nähäkseen, ne tullee keskelle kaupunkia. Nämä oli ruokatuntia pitämäsä risteyksesä.

Porotokka oli ihan rauhallisena tien vieresä ruokailemasa. Eihän ne sitä mihinkään päässeet ku liikennevaloisa palo punanen. Mullaki oli hyvä hetki napata kuvia auton klasin lävitte.

Vielä syöminen on heleppua ku ei tarvi lumen alta kaivaa.
Viheriä valo vaihtu niin meille ku poroilleki.

Eiköhän siitä ensimmäiset porot sännänneet liikenteen sekkaan. Yks poro juoksi poikki tien just sille kaistalle, mistä vastaan tulevat autot lähti liikkeelle. Porohan törmäs yhen auton takaovveen  niin rajusti että ovveen tuli lommot. Poro vaihto suuntaa ja juoksi takasi sille puolen mistä oli tullu.
Liikenne eteni eikä voitu jäähä siinä kahtommaan mihin se poro meni. Auto johon poro törmäs pysähty tien viereen. Todennäkösesti kuski meni kahtommaan poroa tuliko siihen vahinkua, ja tietysti oman autonsa oven vaurioita
Ei ne nuo elukat palijo liikenteestä perusta, ne mennee mihin haluaa. Autoilijoittan tulis osata varoa ja olla tarkkaavaisia sillo ku näkkee poroja olevan liikkeellä.
Toivotaan että poro selevis säikähyksellä ja auton omistaja pienellä peltivauriolla.