Keskikesän juhulaa

 Niin se tuo aika kulluu, ollaan jo kesäkuun puoliväli ylitetty ja vietettään juhannusta. Kartanolla alakaa kukkaloisto olla kohta parahimmillaan. Vielä ei ruusut oo kukasa, mut moni muu jo kukkii. 

                                Särkynysyän on kasvanu mahottomasti ja kukkii hienosti. 

Tämä yritti oli yllätys. Nousi kevväällä maasta isoja lehtiä, enkä tienny mikä se oikeen on. Alako kukkimmaan, erikoisen sinisiä, pieniä kellokukintoja vaikka kuinka palijo. Tykkään tästä uuvesta tulokkaasta. Raunioyrtti on nimeltään, reilun metrin korkunen ja tekkee palijo uusia haaroja varsiin. Aika mielenkiintonen uus tuttavuus. 

Atsaleat kukkii mäntyjen varijosa. 

Kyllä kaikesta saa olla kiitollinen, että näin kaunis on meijän luonto. Jumalan huolenpito yltää kaikkeen, luontoon, elläimiin ja ihimisiin. Hän on luvannut olla kanssamme joka päivä ja joka hetki.  Jeesus ite on sanonu; " Joka tullee mun tykö, sitä mää en heitä pois. "

Ajattele mikä etuoikeus, että saa tulla Hänen tykö just semmosena ku on. Saa jättää syntiraakkansa Hänen ristin juuree n, ottaa vastaan armon ja anteeksiannon, Jatkaa matkaa puhtaalla omallatunnolla, vappautunein mielin.

Ohan se jotaki mahtavvaa, enemmän ku lottovoitto.

Oikein hyvvää juhannusta, Jumalan siunauksien kokemista.

Ritarinkannus

 Tais neulahuovutus saaha minut koukkuun, nyt kukkien tekua.

Kahtelkaa kevon kukkasia kuinka ne kasvaa ja kukoistaa, Taivaallinen Isä pittää niistä huolen. 

Eiköhän meistäki pidetä. 

Neulahuovutusta

 Neulahuovutus on mukavaa puuhaa, mielikuvitus vain liikkeelle ja voi syntyä mitä vaan. Vaari oli löytäny yks päivä kirpparilta lintuhäkin, toi sen mulle ja sano, että siihen pitäs saaha lintu. No, mikäpä siinä, tehdään lintu. 

Mallia katoin netistä, väritys on ihan omasta päästä. 🙂

Oikein mukavaa sunnuntaita ja hyvää äitienpäivää äiteille. 

Lissää risuja ja vähä villoja

 Risuhommat on jatkunu. Sydämiä oon vääntäny usijampia ja isomman linnun kokkeilin tehä. Siltä puuttuu vielä jalat, joten se kököttää kartanolla kiven päällä. 

Risuamppeleita aattelin konkeilla tehä seuraavaksi. Jos onnistun, niin vaihan keijunmekot muovisista amppeleista niihin.

Ettei harrastukset käy ykstoikkoseksi niin risujen vääntämisen välillä hieman kevyempää vääntyä, villa terapiaa. 

Neulahuovutusta, mikä on kans niin rentouttavvaa ja koukuttavvaa puuhaa, ei taho malttaa nukkumaan lähtiä. 

Valakoset ruusut on koiran karvaa, ne huopu tosi hyvin. Varteen ja lehtiin laiton rautalankaa, niin saa vähä taivuteltua eri muotoon.

Kessää kohti mennään, vaikka keli on vilipoen, taitaa olla mittari nollasa. Kasvihuoneesa oli kakskymmentä lämmintä. Vapuksi kannettiin kaikki taimet sinne, ku sisällä kävi pöytätilat ahtaaksi. Vielä joutuu yöksi vähä lämmittää, ettei halla yllätä, mut eiköhön ne yöpakaset oo kohta ohi. 

Kevät on ihanaa aikaa, luonto herrää ja alakaa uuven kasvun aika. Saakoon tämä kevät olla myös hengellisen elämän uuden kasvun  aika. Jumalan mailmasta kyllä riittää annettavaa jos vain on vastaanottoa. 

Siunattua kevättä! 

Innostuin risuista

 Monesti oon aatellu, että ois kiva kokkeilla tehä muutaki risutöitä, ku risusavottaa. Kartanolta kaajettiin yks vanaha koivu, niin siitähän saa materiaalia vaikka mihin. 

Sydämen vääntelin ekana, jotenki sen tekeminen niinku alotushommana tuntu helpolta. 

Takana kokkeilin saaha aikaseksi linnun. Tulihan siitä jonkulainen pulu. 

Risujen kans mennee aika nopijaan. Eilenki oli kello yhesätoista ku hoksasin, että voishan sitä kohta iltapallaa syövästä ja mennä pehkuihin. 

Seuraava työ oli vähä isompi lintu, nimekseen se sai Klaara. 

Tännään tein Klaaralle pesäkorin, se pääsi kartanolle kannon nokkaan vahtia pittään.

Teon alla on kukka-amppeli... 

Sattupa kohalle

 Joskus se vaan sattuu kohalle. Oltiin viime viikolla tillaisuuvesa misä myytiin arpoja. Ostin muutaman arvan, sillä ajatuksella jospa nyt jotaki voittasin. Arpaonni ku on tahtonu olla aika keheno mun kohalla. 

Vaan kylläpä naaman ilime kirkastu, ku kolmas arpa nostettiin niin sehän oli mulle. Palkintona sain aivan ihanan orkidean. 

Hetken päästä nousi arpa joka tuli taas mulle, palakintona lahajakortti hierontaan. Joskus se vaan sattuu kohalle. 

Voittajan on heleppo hymyillä, niihän sitä sanotaan. Raamatusaki puhutaan voittajista ja voittopalakinnosta. Kehotettaan pitämään huoli siitä, ettei kukkaan eikä mikkään saa riistettyä sitä voittopalakintua meiltä. Mikä se semmonen palakinto sitte on, josta tullee pittää huoli? 

Sehän on taivastoivo, iankaikkinen elämä, uskon varmuus sydämesä, millä nimellä sitä ny sitte kutsutaanki. Se on semmonen voittopalakinto minkä arvo ei oo rahasa eikä kullasa mitattavisa. Tätä palakintua ei anneta arvonnan perusteella, vaan se annetaan jokaiselle joka haluaa uskoa Jeesukseen ja ellää elämäänsä Jumalan yhteyvesä. 

Miettimisen aihetta

 Oi ihana kevät, oi ihana kevät,  on aika taas kylyvösten ja siemenpussien rapistelun. 

Ensimmäiset kylyvökset, paprikan taimet on jo hyvällä alulla. 

Ens viikolla varmaan sais jo jotain kukkiaki kylvää, etteivät jää viime tinkaan.

Kylyvämisestä puhutaan raamatusaki. Jeesus kertoo sen vertauksen, misä kylyväjän heittelemät siemenet putos kovin erilaisiin paikkoihin. Ekana taijetaan mainita kallio, mistä lintujen oli heleppo napsia siemenet nokkinsa.

 Osa siemenistä tippu  kohtaan misä oli vähä maataki, mut maan alla alusta oli semmonen ettei taimet päässy juurtummaan syvemmälle. Niinpä ne taimet ajanolloon kuivua nytkähtivät, ku ei niillä ollu riittävästi maata alla. 

Melekonen osa siemenistä tais lentää hyvvään maahan, misä kasvuolosuhteet oli mitä parahimmat. Sillo saatto kylyväjä toivua ja oottaa suurta ja hyvvää satua.

 Vaan olihan sielä pellon reunasa vielä semmonenki kohta, mihin alako nousemmaan ohodaketta siementen sekkaan. Kylyvetty siemen oli jo hyvällä oraalla ku ohodakkeitten alut alako nostaan päätään.  Niitten kasvuvauhti oli sitä luokkaa, että ajanolloon ne valtas koko kasvualustan ja oraalla olevan vilijan kasvu alakaa kärsimmään. Niille ei ollu riittävästi tillaa ja tupehtuvat ohodakkeitten sekkaan. 

Ihimisen sydän on Jumalan pelto, jonne Jumalan sana kylvetään. Millanen on sun sydämenpeltos just tällä hetkellä?  Mitä sielä kasvaa, mitkä asiat ovat vallanneet mielesi? Kenelle tuotat satoa? 

Mukavia mietintä hetkiä!