Päivitystä pitkästä aikaa

Kylläpä se tuo aika mennee nopijaa, kesä alakaa olla kohta kääntymäsä syksyä kohti. Kartanolla on ollu kyllä semmoset kukkaloistot tänä kesänä, että on ollu silimänruokaa yltäkyllin. Just eilen vaarin kans juteltiin, että on mukavasti saatu kukat ja pensaat laitettua, yks sortti ku lopettaa kukintaansa niin toinen alottaa. Istutettujen taimien seasa sitte kasvaa ihan luonnon omat kukat ja yrtit, ja seki tuo oman värinsä ja sävynsä kasvimaailmaan. Me ei olla liijan tarkkkoja sen suhteen, miten nuukaan on rikkaruohot revitty, niitä saa olla tämmösellä tontilla kuhan eivät vallota koko kukkapenkkiä.

 Kevvään ja kesän aikana, ollaan vaarin kans käyty usijammalla paikkakunnalla pitämäsä hengellisiä tillasuuksia. Meillä on hyvin toimiva systeemi. Mää hoijan musiikkipuolen ja laulujen lomasa saatan sanua mielenpäälle nousseita ajatuksia ja mietteitä. Vaari hoitaa sitte saarna ossuuen, mikä hälle on perin luontevvaa vuosikymmenten takkaa. Ollaan koettu, että eläkeläisinä meille on siunaantunu hedelmällinen työ tällä alueella misä ollaan ja eletään.

Kesäkuusa puhin yhesä tillaisuuesa leskeksi jääneestä naisesta. Naisen elämästä kerrotaan raamatusa vanahan testamentin puolella ( 2 Kun 4 )  Naisella oli kaks poikaa, ukko oli kuollu ja nyt hän pelekäs velekojan tulevan perimään velekoja, eikä hänellä ollu rahhaa millä maksaa. Nainen tapas profeetta Elisan ja kerto tälle ongelmastaan. Elisa kysy, että mitä hällä on kotonaan. Nainen vastas, että ei oo muuta ku pikkusen ölijyä purnukan pohojalla. Elisa anto naiselle toimintaohojeet mitä hänen tullee tehä. "Mee ja lainaa ihtelles tyhyjiä astijoita kylästä, kaikilta naapureiltas niin palijo ku vaan saatat löytää.

Mee sitte sisälle, sulije ovi jäläkees ja kaaja siitä purnukastas niihin astijoihin ölijyä." Nainen teki niin.

Aina ku yks astija tuli täyteen, siirrettiin se syrijään ja tyhyjää kippua taas juoksevan ölijyn alle. Olijyä valu ja riitti niin kauvan kunnes viimenenki tyhyjä astija oli tullu täyteen, sitte ölijyn tulo loppu.

Aatellaanpa hetki tilanteen alakupuolta. Kuullesaan toimintaohojeen, naisen mielesä saatto käyvä ajatus, että täysin hullu ehotus, lähtiä ny kiertämmään ympäri kyllää kerräämäsä tyhyjiä kippoja, mitä ne kyläläisetki sannoo. Luulevat pian, että järki on menny ku ukko kuoli. Mut hätä ku oli, velekoja hönkii niskaan, jotaki tätyy tehä. Nainen päätti ottaa riskin, kerätään kipot ja katotaan mitä siitä seuraa.

Tais olla pojilla kiirusta kulijettaa tyhyjiä astijoita kotijansa, samalla jännätä ja miettiä, että mitähän se äiti oikeen meinaa tehä. Entäpä se hetki, ku äiti otti purnukkansa kätteen tietäen, että siinä on pohojalla pikkunen tilikka ölijyä. Uskallanko alakaa kaatammaan...noh, olishan voinu jättää kaatamattaki, mutta seuraukset olis ollu vallan erilaiset.

Lopputuloshan oli se, että nainen sai ölijyn myynnillään rahat velekojen maksuun ja lopuilla rahhoilla he pystyvät elämään.

Mikä täsä kertomuksesa mua siunaa? No se, ku omat mahollisuuvet on mitättömät, Jumala voi siunata ja muuttaa tilanteet vallan toisenlaisiksi. Pittää vaan uskaltaa luottaa, ottaa riski ja antaa se pieni osa mitä ihtellä on, Jumalan käyttöön. Entäpä ne utelijaat kyläläiset? Aivan varmasti sielä kävi kuhina ja juttu levisi, että mitä ihimettä leski oikeen touhuaa. Ku leski sitte tuli ja alako myymään ölijyä kyläläisille, olihan hällä valtava tilasuus kertua miten hän on ölijyn saanu. Nainen sai kertua Jumalan ihimeestä, suuresta teosta mikä sai alakunsa naisen pienestä ölijytilikkasesta.

Sanat, niistä synty laulu

 Tais olla tammikuun alakupuolta, ku olin autolla liikenteesä, niin siinä ajaesa nousi mieleen sanoja joita alon hyrräilemmään. Yhtä sammaa säkkeistyä toistin usijamman kerran. Jonku ajan päästä synty toinen säkkeistö. Kotona kirijotin sanat paperille, etteivät unohu, jospa vaikka syntys lissää säkkeistöjä. Syntyhän niitä, ne vaan nousi mun ajatuksiin ja kirijotin kaikki muistiin. 

Rukoukseni on, että tämä saa olla siunaukseksi ja rohkaisuksi monelle. Että jokainen saa, joka vain haluaa, uskon kautta muutoksen elämään.

 

                                                     Golgatan mies

 

Minä katselen Golgatan puuta, 

rosoista pintaa sen.

Veri Jeesuksen kun vuosi,

tahras pinnan punaten sen.

Eivät tienneet sotilaat silloin,

kenet ristiin naulaavat.

He ivaten pilkaten nauraa, 

sinäkö Messias? 

Jeesus ristillä riippuu ja huutaa,

isä miksi hylkäsit mut?

Vaan heille nyt anteeksi anna,

eivät tiedä tekojansa.

Hiljaa kallistuu hänen päänsä,

tuike silmien sammuu pois.

Joku huutaa, keihäs nyt tuokaa,

varmasti kuoliko jo?

 

Golgatan mies, sen kuka ties

kuolemallaan muuttaa maailman.

Jokainen saa, joka vain haluaa

uskon kautta muutoksen elämään. 

 Alas ristltä ottivat  Herran

johti kalliohaudalle tie.

Siellä laskivat Jeesuksen maahan,

kiven luolan suulle sinetiksi.

Mutta kolmas aamu kun koitti,

ihme suuri tapahtui.

Jeesus kuoleman kuolemallaan voitti,

nousi ylös voittajana. 

Minä katselen Golgatan puuta,

tyhjää ristiä Jeesuksen.

Se kertoo minulle siitä,

mitä teki Hän tähteni.

Saan armosta omistaa pääsyn,

Hänen luokseen kirkkauteen.

Siksi kiitän ja ylistän Häntä,

Hän on voittaja ikuisesti.

Pakkasia pitelee

 Aika pitkään oli lauhaa ja vesisajetta, vaan nyt on keli niinku talavella pittää ollakki. Pakkasta ihan reilusti ja luntaki sen verran että pelto on valakonen.

Vaan eipä pakkaset haittaa ku pukkee lämmintä ylle. Eilen sain valamiiksi villapaijan, josta tuli tosi lämmin. Osa kuvijoista ku on tehty nelijällä langalla. 

Vuosi on vaihtunu ja tuopi tullessaan hieman uusia juttuja. Rupesin yrittäjäksi, jatkan aikaisempia hommiani oman firman kautta. Kotipalvelu on ala misä töitä piisaa. Vaikka eläkkeelle pääsy lähenee, niin meinaan töitä jatkaa niin kauvan ku kuntua ja intua piisaa. 

Huomisesta ei kukkaan tiiä tulleeko sitä, mut sen tietää, että tännään ja huomenna  Herra siunaa, johattaa ja varijellee.  Lupauksiaan Hän ei petä,  vaan on kanssamme maailman loppuun asti. 

Mukavaa loppiaista ja siunausta alakaneelle vuojelle.

Virkkaushommia

 Joululyhty akkunaan. Ohoje jonka löysin sattumalta netistä ei tainnu olla varsinainen virkkausohoje, siinä ku ei näkyny mittään merkintöjä palijoko on silimukoita, tai  mihin suuntaan misäki kohtaa pittää kääntyä. Sen verran selekiä kuva kuiten oli, että pysty laskemmaan ruutujen määrän. Yks ruutu; 1 pylyväs, 2 silimukkaa, 1 pylyväs. Tärkkäsin lyhyn ensin sokeriveellä, mut jäi tärkki liijan pehemijäksi, lyhyn yläosan levein kohta taipu alaspäin. Tein tärkin erikeeperistä ja veestä, johan alako pysymään lyhty kuosissaan.  :)

Miniältä tuli viime viikolla viesti, että heijän ekaluokkalainen haluais nukelleen kruunun. Kysyi, että onkohan semmonen hankala tehä? No eihän se mitenkään hankalaa ollu tehä. Puuvillalanka loojasta löyty hopijakimallelankaa mikä passas tähän tarkotukseen vallan mainiosti. Toivottavasti on tytölle mieluinen joululahaja,

Joulu muutes on jo ens viikolla, ei oo ennään ku muutama yö.

Eipä muutaku siunattua joulun aikaa, rauhaisaa ja levollista sellasta. 

Lumihuntu peitti maan

 Lunta on satanu yön aikana niin palijo, että pitänee lähtiä lumitöihin. Joku avulias Aatu oli käyny traktorin kans auraamasa tien, iso kiitos hälle. Meille jäi väärin kans sitte osa piha maata ja saunapoloku puhistettavaksi. 

Joulu se kans lähestyy ja joulumyyjäisiä on monesa paikasa ennen joulua. Huommena on yhet myyjäiset jonne oon menosa myymään tekemisiäni. Villasukkia, piparitaloja, taatelikakkuja ja limppuja. Toivotaan hyvvää keliä, että ihmiset innostuu lähtemmään liikkeelle. 

Oikein mukavaa joulun odotusta sinulle. Saadaan jälleen iloita ja viettää Vapahtajamme juhlaa, tietoisina siitä, että Hän on kanssamme joka päivä. Hän ei jätä eikä hylkää yhtäkään joka häneen uskoo. 

Kyllä minä niin mieleni pahotin

Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mukana kulukee joka paikkaan, eikä korvatuluppia tuu käytettyä joka päiväsesä elämäsä niinku ylleensä, niin sitähän sitte kuulee vaikkei aina haluais ees kuulla.

Yks asija mistä on viime vuosina vouhotettu ja puhuttu ihan liikaa, sitä toitettaan ja tuuaan esille joka paikasa, aivan ku heillä jotka siitä toitottaa ois kauhia vimma saaha kaikki ihimiset ajattelleen niinku he aattellee. 

Että mikäkö se semmonen asija sitte on, sehän on tämä sukupuolisuus, saako olla tyttö tai poika. Siitä on tehty semmonen kummajainen, että ihan pienille taaperoille jo päiväkoti-ikäsille ollaan opettamasa sitä, että eihän sitä vielä voi tietää kumpi haluat olla, tyttö vaiko poika.

Se mistä mieleni niin pahotin, että päätin asijasta ihan tänne kirijottaa, oli se, ku tuttavan poika kerto ihan pöyristyttävän asijan hänen poikansa koulusta. Poika käy koulua yläasteella. Yks aamu oli rehtori ilimottanu koko koululle, että muistattehan, huommena on sukupuolenvaihdospäivä, pojat pukkeutukkaa tyttöjen vaatteisiin ja tytöt poikien vaatteisiin.

Siis mitä? Tämähän on ihan hullua touhua. Mihin tällä tähätään ja mikä täsä on opetuksellinen puoli?

Mua ei haitta eikä häirihte yhtään jos joku aikunen ihiminen on päättäny halutessaan muuttaa pukkeutumistaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, se on hänen asijansa.

Mutta, kun lapsia ja nuoria aivopestään uuven opetusohojelman perusteella niin sitä mää en hyväksy. Nuorella jos on hieman identitetti ongelmia, niin kehotetaan ja vahvistetaan enemmän tätä muusukupuolisuutta kuin oltais tukemasa ja vahavistamasa sitä perusasijaa, biologisen syntymän kautta saatua sukupuolta.

Ohan se ihan päivänselevä asija, että lapsen ja nuoren mieli mennee ihan hämmennykseen ja ahistukseen, jos ja kun hän ei saa olla ja kasvaa rauhasa. Eihän sukupuolisuus ole mielen asia, joka vaihtellee tunteitten ja mielialan mukkaan. Eikös se nykysin oo mahollista vuojen vällein juridisesti muuttaa sukupuoltaan? Se  kertoo mulle siitä, että ihiminen käsittellee asijaa mielessään ja tekkee valintojaan ja päätöksiijään sitte sen mukkaan miltä hänestä millonki tuntuu. Eli täsä asijasa mennään sillä kuuluisalla mututuntumalla.

Jos me, jokka ollaa sitä mieltä, että lasten tullee saaha kasvaa rauhasa, heitä ei saa manipuloja eikä hämmentää tuommosilla asijoilla, niin ei meijän tulis olla hilijaa. Kyllä asijasta pittää uskaltaa sanua oma mielipitteensä ja rohkasta lapsia ja nuoria olemaan aijosti ja oikeesti tyttöjä ja poikia. Sillä luomisen alusta alakaen nainen on ollu nainen ja mies ollu mies ja niihän se tullee olemaan maailman loppuun asti.

Se on syksy

Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamistautuu pikkuhilijaa talaven tulloon. Kukkapenkit muuttuu ruskehtaviksi talaventörröttäjiksi, vaikkakin vielä jokunen kukka jaksaa kukkiakki. Syyshortensia kukkii täysillä. Alakauun kukat on valakoset ja ku vanhenevat muuttuvat vaalijanpunasiksi. Kivan näkönen pikku pensas vastaanottamasa talloon tulijoita.

 Omenoita tullee mahottomasti, samoten karhunvatukoita. Oon teheny sosetta, hillua ja mehua. Pakastimet alakaa olla täynnä marijoja kuhan vaan muistas joka viikko ottaa sullaamaan rasijan tai kaks, ei ne muuten tuu syötyä.

Seurakunnan kuoro alottellee taas toimintaansa kesätauvon jäläkeen. Viime viikolla kokkoonnuttiin eka kerran ja ens viikolla sitte jatkuu. Kahen viikon vällein on harijotukset. Meitä on parahimmillaan reilu kakskyt laulajaa, soittajiaki joskus usijampia. Mun rooli kuorosa on ollu aikapitkälti säestäminen ja joskus soolojen laulaminen. Yhteinen tekeminen on mukavaa, etenkin ku joku hankalampi laulu saahaan opittua ja sointummaan stemmat hyvin yhteen, sitäpä on mukava kuunnella.

Mitäs sitä muuta. Niin vaari teki meille toisen ulukosaunan. Sillonku korijattiin talon hirsiseiniä, oltiin hommattu korijaushirsiä, niin niistähän jäi ylimääräsiä pätkiä jotka on lojuneet liiterin nurkasa. Vaari otti ja pätki hirsistä sopivan pitusia pätkiä ja lato niistä seinät. Sattu vielä niin mukavasti, että poika tuli elokuun lopulla viettämmään synttäreitään tähän meille ja oli kutsunu kakstoista kaveriaan mukkaan. Saunan teko edisty roimaa vauhtia ku os miehistä alako hommiin.Pari miestä teki kattua, pari miestä kanto heille kattopeltejä ym. tarvittavia tavaroita. Yks mies teki väliseinän ja toinen akkunaa. Olihan se kiva näky ku miehiä liikku kartanolla ihanku suuutremmallaki rakennustyömaalla. 

 Saunottu on muutama kerta ja havaittu, että hyvä on. Lämmitettävvää tillaa ku ei oo palijo, niin sauna lämpennee äkkiä. Isomman saunan lämmittäminen viepi kaks/ kolome tuntia, riippuen kelistä. Pikku sauna lämpennee alle tunnisa. Saattaapa olla, että ens talavi saunotaan ulukosaunasa, pikku saunasa.