Eilen illalla töitten jäläkeen yks tuttava kysy että halutaanko musteherukoita. Hänellä oli paikka tievosa mistä sais käyvä poimimasa. No, mehän lähettiin kokin kans iltasella kellon käyvesä kaheksaa tutun luo että ajellaan siitä sitte yhesä marijapaikalle.
Muuten ois ollu oikeen hyvä homma mut alako sattaan vettä melekeen heti ku olimma päässy marijapensaille. Kyllä me kuiten niin sinnikkäitä ollaan että pienesä vesisatteesa reilu ämpärillinen poimittiin.
Minä poimin riipimällä siten ettei tullu roskia juuri yhtään, saa suoraan pussittaa ja laittaa pakkaseen. Kokilla oli semmonen vauhti päällä että repi kantoineen ja vähä lehtineenki ja oliki sitte niin naama muikeena ja virneesä ku ehti enemmän poimija ku mää. Mut hyvä niin, ne marijat laitamma sitte mehuksi.
Ny oon töitte lomasa keitelly osasta marijosta hillua. Ku tulin kotia tuosa kymmenen aikoihin aattelin että ois se vaan niin hyyvvää mustaherukkahilloki. Tulomatkalla poikkesin Cittarista hakkeen hillosokeria. Viijen litran kattilalllisen puhistin marijoja ja siihen kilon hillosokeria. Mahtaakohan tulla ylimakijaa? :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ritarinkannus
Tais neulahuovutus saaha minut koukkuun, nyt kukkien tekua. Kahtelkaa kevon kukkasia kuinka ne kasvaa ja kukoistaa, Taivaallinen Isä pittää...

-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)