Kyllä minä niin mieleni pahotin

Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mukana kulukee joka paikkaan, eikä korvatuluppia tuu käytettyä joka päiväsesä elämäsä niinku ylleensä, niin sitähän sitte kuulee vaikkei aina haluais ees kuulla.

Yks asija mistä on viime vuosina vouhotettu ja puhuttu ihan liikaa, sitä toitettaan ja tuuaan esille joka paikasa, aivan ku heillä jotka siitä toitottaa ois kauhia vimma saaha kaikki ihimiset ajattelleen niinku he aattellee. 

Että mikäkö se semmonen asija sitte on, sehän on tämä sukupuolisuus, saako olla tyttö tai poika. Siitä on tehty semmonen kummajainen, että ihan pienille taaperoille jo päiväkoti-ikäsille ollaan opettamasa sitä, että eihän sitä vielä voi tietää kumpi haluat olla, tyttö vaiko poika.

Se mistä mieleni niin pahotin, että päätin asijasta ihan tänne kirijottaa, oli se, ku tuttavan poika kerto ihan pöyristyttävän asijan hänen poikansa koulusta. Poika käy koulua yläasteella. Yks aamu oli rehtori ilimottanu koko koululle, että muistattehan, huommena on sukupuolenvaihdospäivä, pojat pukkeutukkaa tyttöjen vaatteisiin ja tytöt poikien vaatteisiin.

Siis mitä? Tämähän on ihan hullua touhua. Mihin tällä tähätään ja mikä täsä on opetuksellinen puoli?

Mua ei haitta eikä häirihte yhtään jos joku aikunen ihiminen on päättäny halutessaan muuttaa pukkeutumistaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, se on hänen asijansa.

Mutta, kun lapsia ja nuoria aivopestään uuven opetusohojelman perusteella niin sitä mää en hyväksy. Nuorella jos on hieman identitetti ongelmia, niin kehotetaan ja vahvistetaan enemmän tätä muusukupuolisuutta kuin oltais tukemasa ja vahavistamasa sitä perusasijaa, biologisen syntymän kautta saatua sukupuolta.

Ohan se ihan päivänselevä asija, että lapsen ja nuoren mieli mennee ihan hämmennykseen ja ahistukseen, jos ja kun hän ei saa olla ja kasvaa rauhasa. Eihän sukupuolisuus ole mielen asia, joka vaihtellee tunteitten ja mielialan mukkaan. Eikös se nykysin oo mahollista vuojen vällein juridisesti muuttaa sukupuoltaan? Se  kertoo mulle siitä, että ihiminen käsittellee asijaa mielessään ja tekkee valintojaan ja päätöksiijään sitte sen mukkaan miltä hänestä millonki tuntuu. Eli täsä asijasa mennään sillä kuuluisalla mututuntumalla.

Jos me, jokka ollaa sitä mieltä, että lasten tullee saaha kasvaa rauhasa, heitä ei saa manipuloja eikä hämmentää tuommosilla asijoilla, niin ei meijän tulis olla hilijaa. Kyllä asijasta pittää uskaltaa sanua oma mielipitteensä ja rohkasta lapsia ja nuoria olemaan aijosti ja oikeesti tyttöjä ja poikia. Sillä luomisen alusta alakaen nainen on ollu nainen ja mies ollu mies ja niihän se tullee olemaan maailman loppuun asti.

Se on syksy

Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamistautuu pikkuhilijaa talaven tulloon. Kukkapenkit muuttuu ruskehtaviksi talaventörröttäjiksi, vaikkakin vielä jokunen kukka jaksaa kukkiakki. Syyshortensia kukkii täysillä. Alakauun kukat on valakoset ja ku vanhenevat muuttuvat vaalijanpunasiksi. Kivan näkönen pikku pensas vastaanottamasa talloon tulijoita.

 Omenoita tullee mahottomasti, samoten karhunvatukoita. Oon teheny sosetta, hillua ja mehua. Pakastimet alakaa olla täynnä marijoja kuhan vaan muistas joka viikko ottaa sullaamaan rasijan tai kaks, ei ne muuten tuu syötyä.

Seurakunnan kuoro alottellee taas toimintaansa kesätauvon jäläkeen. Viime viikolla kokkoonnuttiin eka kerran ja ens viikolla sitte jatkuu. Kahen viikon vällein on harijotukset. Meitä on parahimmillaan reilu kakskyt laulajaa, soittajiaki joskus usijampia. Mun rooli kuorosa on ollu aikapitkälti säestäminen ja joskus soolojen laulaminen. Yhteinen tekeminen on mukavaa, etenkin ku joku hankalampi laulu saahaan opittua ja sointummaan stemmat hyvin yhteen, sitäpä on mukava kuunnella.

Mitäs sitä muuta. Niin vaari teki meille toisen ulukosaunan. Sillonku korijattiin talon hirsiseiniä, oltiin hommattu korijaushirsiä, niin niistähän jäi ylimääräsiä pätkiä jotka on lojuneet liiterin nurkasa. Vaari otti ja pätki hirsistä sopivan pitusia pätkiä ja lato niistä seinät. Sattu vielä niin mukavasti, että poika tuli elokuun lopulla viettämmään synttäreitään tähän meille ja oli kutsunu kakstoista kaveriaan mukkaan. Saunan teko edisty roimaa vauhtia ku os miehistä alako hommiin.Pari miestä teki kattua, pari miestä kanto heille kattopeltejä ym. tarvittavia tavaroita. Yks mies teki väliseinän ja toinen akkunaa. Olihan se kiva näky ku miehiä liikku kartanolla ihanku suuutremmallaki rakennustyömaalla. 

 Saunottu on muutama kerta ja havaittu, että hyvä on. Lämmitettävvää tillaa ku ei oo palijo, niin sauna lämpennee äkkiä. Isomman saunan lämmittäminen viepi kaks/ kolome tuntia, riippuen kelistä. Pikku sauna lämpennee alle tunnisa. Saattaapa olla, että ens talavi saunotaan ulukosaunasa, pikku saunasa.

 

Ihana kesä

 Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yhesä kohtaa seisoesa niin alappa siinä sitte jotaki puuhastelleen. 

Bikinit päälle, aurinkorasvaa pintaan ja kartanolle. Kukkapenkkejä putsatesa ruskettuu mukavasti. Nyt on hieman keli jäätyny, ei oo niin paahteista, oikein hyvä ilima puuhastella. 

Aamusella lauleskelin Pekka Simojoen laulua Kasvojesi kirkkauteen, on hieno laulu, kaunis melodia. Laulu kertoo uskovan kaipauksesta ja halusta olla lähellä Jumalaa. Laulu avaa mielen kääntymään Jumalan puoleen, se antaa iloa, rauhaa ja rohkeutta. 

Tulihan se kesä

 Viime viikot on ollu aika viliposia, vaikka mittari on välillä näyttäny kahtsymmentä. Tuuli on teheny ilimasta viileen. Tänä aamuna tuntu, että ny taitaa tulla hellepäivä, aamulla mittarissa plus viistoista.

Eellisesä postauksesa oli juttua Raunioyrtistä, miten ilonen olin ku löyty uus tulokas kartanolle. Muutama päivä sitten kahton Aarno Kasvin videon misä hän varotti kyseisestä yrtistä. " Jos tätä kasvia sattuu puutarhasta löytyy, se kannattaa hävittää. Leviää kaikkialle ja valtaa alaa juuristolla sekä siementen avulla. Kukka varret  pitää leikata ja hävittää polttamalla, juurakko kaivaa ylös mahollisimman tarkkaa. " 

No niinpä nii, siinäpä se oli sen yritin ihanuus. Meillä se kasvaa pottupellon reunasa, joten syytä on kaivaa se ylös.

Ollaan iloisia ja kiitollisia siitä mitä meillä on eikä murehita siitä mitä ei oo. Sillä, pitäähän Luoja huolen kedon kukkasista ja taivaan linnuista, eikö siis meistä? 

Keskikesän juhulaa

 Niin se tuo aika kulluu, ollaan jo kesäkuun puoliväli ylitetty ja vietettään juhannusta. Kartanolla alakaa kukkaloisto olla kohta parahimmillaan. Vielä ei ruusut oo kukasa, mut moni muu jo kukkii. 

                                Särkynysyän on kasvanu mahottomasti ja kukkii hienosti. 

Tämä yritti oli yllätys. Nousi kevväällä maasta isoja lehtiä, enkä tienny mikä se oikeen on. Alako kukkimmaan, erikoisen sinisiä, pieniä kellokukintoja vaikka kuinka palijo. Tykkään tästä uuvesta tulokkaasta. Raunioyrtti on nimeltään, reilun metrin korkunen ja tekkee palijo uusia haaroja varsiin. Aika mielenkiintonen uus tuttavuus. 

Atsaleat kukkii mäntyjen varijosa. 

Kyllä kaikesta saa olla kiitollinen, että näin kaunis on meijän luonto. Jumalan huolenpito yltää kaikkeen, luontoon, elläimiin ja ihimisiin. Hän on luvannut olla kanssamme joka päivä ja joka hetki.  Jeesus ite on sanonu; " Joka tullee mun tykö, sitä mää en heitä pois. "

Ajattele mikä etuoikeus, että saa tulla Hänen tykö just semmosena ku on. Saa jättää syntiraakkansa Hänen ristin juuree n, ottaa vastaan armon ja anteeksiannon, Jatkaa matkaa puhtaalla omallatunnolla, vappautunein mielin.

Ohan se jotaki mahtavvaa, enemmän ku lottovoitto.

Oikein hyvvää juhannusta, Jumalan siunauksien kokemista.

Ritarinkannus

 Tais neulahuovutus saaha minut koukkuun, nyt kukkien tekua.

Kahtelkaa kevon kukkasia kuinka ne kasvaa ja kukoistaa, Taivaallinen Isä pittää niistä huolen. 

Eiköhän meistäki pidetä. 

Neulahuovutusta

 Neulahuovutus on mukavaa puuhaa, mielikuvitus vain liikkeelle ja voi syntyä mitä vaan. Vaari oli löytäny yks päivä kirpparilta lintuhäkin, toi sen mulle ja sano, että siihen pitäs saaha lintu. No, mikäpä siinä, tehdään lintu. 

Mallia katoin netistä, väritys on ihan omasta päästä. 🙂

Oikein mukavaa sunnuntaita ja hyvää äitienpäivää äiteille. 

Lissää risuja ja vähä villoja

 Risuhommat on jatkunu. Sydämiä oon vääntäny usijampia ja isomman linnun kokkeilin tehä. Siltä puuttuu vielä jalat, joten se kököttää kartanolla kiven päällä. 

Risuamppeleita aattelin konkeilla tehä seuraavaksi. Jos onnistun, niin vaihan keijunmekot muovisista amppeleista niihin.

Ettei harrastukset käy ykstoikkoseksi niin risujen vääntämisen välillä hieman kevyempää vääntyä, villa terapiaa. 

Neulahuovutusta, mikä on kans niin rentouttavvaa ja koukuttavvaa puuhaa, ei taho malttaa nukkumaan lähtiä. 

Valakoset ruusut on koiran karvaa, ne huopu tosi hyvin. Varteen ja lehtiin laiton rautalankaa, niin saa vähä taivuteltua eri muotoon.

Kessää kohti mennään, vaikka keli on vilipoen, taitaa olla mittari nollasa. Kasvihuoneesa oli kakskymmentä lämmintä. Vapuksi kannettiin kaikki taimet sinne, ku sisällä kävi pöytätilat ahtaaksi. Vielä joutuu yöksi vähä lämmittää, ettei halla yllätä, mut eiköhön ne yöpakaset oo kohta ohi. 

Kevät on ihanaa aikaa, luonto herrää ja alakaa uuven kasvun aika. Saakoon tämä kevät olla myös hengellisen elämän uuden kasvun  aika. Jumalan mailmasta kyllä riittää annettavaa jos vain on vastaanottoa. 

Siunattua kevättä! 

Innostuin risuista

 Monesti oon aatellu, että ois kiva kokkeilla tehä muutaki risutöitä, ku risusavottaa. Kartanolta kaajettiin yks vanaha koivu, niin siitähän saa materiaalia vaikka mihin. 

Sydämen vääntelin ekana, jotenki sen tekeminen niinku alotushommana tuntu helpolta. 

Takana kokkeilin saaha aikaseksi linnun. Tulihan siitä jonkulainen pulu. 

Risujen kans mennee aika nopijaan. Eilenki oli kello yhesätoista ku hoksasin, että voishan sitä kohta iltapallaa syövästä ja mennä pehkuihin. 

Seuraava työ oli vähä isompi lintu, nimekseen se sai Klaara. 

Tännään tein Klaaralle pesäkorin, se pääsi kartanolle kannon nokkaan vahtia pittään.

Teon alla on kukka-amppeli... 

Sattupa kohalle

 Joskus se vaan sattuu kohalle. Oltiin viime viikolla tillaisuuvesa misä myytiin arpoja. Ostin muutaman arvan, sillä ajatuksella jospa nyt jotaki voittasin. Arpaonni ku on tahtonu olla aika keheno mun kohalla. 

Vaan kylläpä naaman ilime kirkastu, ku kolmas arpa nostettiin niin sehän oli mulle. Palkintona sain aivan ihanan orkidean. 

Hetken päästä nousi arpa joka tuli taas mulle, palakintona lahajakortti hierontaan. Joskus se vaan sattuu kohalle. 

Voittajan on heleppo hymyillä, niihän sitä sanotaan. Raamatusaki puhutaan voittajista ja voittopalakinnosta. Kehotettaan pitämään huoli siitä, ettei kukkaan eikä mikkään saa riistettyä sitä voittopalakintua meiltä. Mikä se semmonen palakinto sitte on, josta tullee pittää huoli? 

Sehän on taivastoivo, iankaikkinen elämä, uskon varmuus sydämesä, millä nimellä sitä ny sitte kutsutaanki. Se on semmonen voittopalakinto minkä arvo ei oo rahasa eikä kullasa mitattavisa. Tätä palakintua ei anneta arvonnan perusteella, vaan se annetaan jokaiselle joka haluaa uskoa Jeesukseen ja ellää elämäänsä Jumalan yhteyvesä. 

Miettimisen aihetta

 Oi ihana kevät, oi ihana kevät,  on aika taas kylyvösten ja siemenpussien rapistelun. 

Ensimmäiset kylyvökset, paprikan taimet on jo hyvällä alulla. 

Ens viikolla varmaan sais jo jotain kukkiaki kylvää, etteivät jää viime tinkaan.

Kylyvämisestä puhutaan raamatusaki. Jeesus kertoo sen vertauksen, misä kylyväjän heittelemät siemenet putos kovin erilaisiin paikkoihin. Ekana taijetaan mainita kallio, mistä lintujen oli heleppo napsia siemenet nokkinsa.

 Osa siemenistä tippu  kohtaan misä oli vähä maataki, mut maan alla alusta oli semmonen ettei taimet päässy juurtummaan syvemmälle. Niinpä ne taimet ajanolloon kuivua nytkähtivät, ku ei niillä ollu riittävästi maata alla. 

Melekonen osa siemenistä tais lentää hyvvään maahan, misä kasvuolosuhteet oli mitä parahimmat. Sillo saatto kylyväjä toivua ja oottaa suurta ja hyvvää satua.

 Vaan olihan sielä pellon reunasa vielä semmonenki kohta, mihin alako nousemmaan ohodaketta siementen sekkaan. Kylyvetty siemen oli jo hyvällä oraalla ku ohodakkeitten alut alako nostaan päätään.  Niitten kasvuvauhti oli sitä luokkaa, että ajanolloon ne valtas koko kasvualustan ja oraalla olevan vilijan kasvu alakaa kärsimmään. Niille ei ollu riittävästi tillaa ja tupehtuvat ohodakkeitten sekkaan. 

Ihimisen sydän on Jumalan pelto, jonne Jumalan sana kylvetään. Millanen on sun sydämenpeltos just tällä hetkellä?  Mitä sielä kasvaa, mitkä asiat ovat vallanneet mielesi? Kenelle tuotat satoa? 

Mukavia mietintä hetkiä! 

Tarkkana saa olla

 Kyllä keli on nyt ulukona semmonen, että tarkkana saa olla ettei pyllähä nurin ja loukkaa ihtiään. Taitaa terveyskeskusten päivystykset täyttyä potilaista joilla on joko jalaka paketisa tai käsi. Pahasti jos on käyny niin on molemmat paketisa tai pääkoppa. Tarkkaavaisuus on hyvä asija, eikä oo huono juttu ollenkaan, että siitä muistutettaan.

Tarkkaavainen saa kyllä olla uskontielläki, ettei mee nurin. Viime aikojen villitykset, henkiset vouhotukset, ku ovat alakaneet entistä enemmän tulla kirkkojen ja seurakuntien kuvijoihin mukkaan. Niitten sanotaan tuovan tietynlaista vappautta ja uuvenlaista ajattelua kristillisseen elämään. 

Yks hyvä esimerkki on kristillinenjooga. Kristillisyys, mikä siis on uskomista raamatun tottuuteen. Jeesus on sovittanu meijän synnit ja uskomalla Hänneen me saahaan synnit anteeksi, sydämen rauha ja iankaikkinen elämä. Kristillisyys on elämää Jumalan yhteyvesä, luottamista raamatun luppauksiin ja osallisuutta Pyhän Hengen voimaan. Usko on lahaja jonka ihminen voi ottaa vastaan.

No, entäpä jooga, mitä se on, näin siitä sanotaan wikipediasa; 

Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä. Alun perin jooga on kokoelma Intian uskontojen pelastusopillisia ja maagisia menetelmiä. Nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi, se levisi Intiasta länsimaihin, ja nykyään sitä harjoitetaan myös vailla maagisuskonnollista merkitystä. Joogaan kuuluu nykyisin asentoharjoituksia ja meditaatiota, ja sen harjoittaminen on monille kehollista terapiaa ja rentoutumista. Intiassa joogaan suhtaudutaan tärkeänä kansanperinteenä, jonka merkitystä hindujen identiteettiin on viime aikoina alettu korostaa. 

 

Joitaki vuosia sitte mulla oli asiakas, jonka kotia kävin siivuamasa. Kojin seinillä oli tauluja joista päättelin, että asiakas taitaa olla joogan harrastaja. Myöhemmin mulle selevis, että hän ei vain harrastanu joogaa, vaan hän oli monet vuojet toiminu joogan opettajana. Meillehän synty toisinnaan mielenkiintosia keskusteluja asijan tiimoilta. Kerran sitte kyssyin, että sanoppa mulle, onko olemasa joogaa mihin ei liity mittään henkisyyttä. Ku monet sannoo harrastavansa joogaa, se ku on vain pelekkää venyttelyä, mielensä rauhottamista ja ihteensä tutustumista. Onko se vain sitä ?

Asiakas kahto mua hyvin pitkään aika totisena ja sano: " Joogaa ei oo olemasa iliman henkisyyttä. Joogasa on aina taustalla itämainen uskonto, vaikka sitä ei tuotaiskaan mitenkään esille. Jooga ku perustuu itämaiseen ajatteluun.

Jooga on kehittyny hindulaisuuden ja budhhalaisuuden vaikutuspiirisä. Siihen liittyy isona osana meditaatio.

Meditaatio on lyhykäisesti sanottuna mielen tyhjentämistä ajatuksista. Tarkemmin määriteltynä se on mielen hiljaisuutta ja ajatuksettoman tietoisuuden tila, joka saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin menetelmän tai toiminnan avulla. wikipedia

Jooga meditaatiosa ihiminen keskittyy ihteensä. Tekkee hengitysharijotuksia, rauhoittaa mieltään pyrkien pääsemmään tietynlaiseen olotillaan. Jopa niillä jooga-asennoilla on oma merkityksensä. Ihiminen olettaa, että hänesä ihtesään on elämän voima ja energia, kunhan vaan jaksaa ja ossaa sen mietiskelyllään esille kaivaa.

Kristitty, uskova joutuu myös tutkimmaan ja miettimmään ihtiään, mutta hän tekkee sen Jumalan hengen ympäröimänä. Kristityn ei tarvi päästä olotillaan, misä mieli on tyhyjennetty, vaan mieli, ajatus, sisin on yhteyvesä Jumalaan, taivaan ja maan luojaan, Pyhän Hengen kautta joka asuu jokkaisen uskovan sisimmäsä.

 

Joogasta sanotaan, että se ei oo uskonto, mutta se perustuu itämaiseen uskontoon, se henkimaailma on sielä taustalla. Ellei ihimisen mieltä oo täyttäny Jumalan Pyhä Henki, joku muu sen täyttää.

Tarkkana saa olla.