perjantai 28. kesäkuuta 2013
Kassikakkonen
Rantakassin jonka tein lähti poijan matkasa Helsinkiin. Hän tykästy siihen niin kovaa jotta halus sen itelleen. Mikäpä se siinä, saipahan mieluisen synttärilahajan.
Mut mää jäin iliman kassia joten piti tehä toine. Samanlaisella tekniikalla tein tämänki mitä ekanki. Sillä eroavaisuuvella että täs virkkailin ensin pieniä ympyröitä jotka liitin toisiinsa. Sen jäläkeen virkkasin reuna- kantohihnakaitalleen.
Kassista tuli aika tilava. Virkkaus antaa periksi, toimii vähä niinku verkkokassi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kyllä minä niin mieleni pahotin
Kyllähän se taitaa olla niin, että monenlaista asijaa sitä täsä maailmasa joutuu kuulemmaan. Mihinpä sitä ihiminen korvansa laittaa ku ne mu...
-
Kyllä nyt on saatu nauttia kesästä. Hellettä on piisannu riittävästi, ihan jo tukahuttavan kuumaa ollu välillä. Hiki on tullu kartanolla yh...
-
Nyt ei taija auttaa ennää laulella, vielä on kessää jälijellä. Syksy on tullu ja tuopi mukanaan hyiset tuulet ja vesisatteet. Luonto valamis...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
kukkivat kesäkassit on kivoja
VastaaPoistaNuo ovat kyllä kauniita kasseja mutta mun täytyy ihmetellä sun tuotantotahtia, sillä eikös nuo kuitenkin ole aika työläitä ja silti niitä tuntuu putkahtelevan valmiina tämän tästä?
VastaaPoistaNiin noh, miten sen asijan aattellee. Siskon likka kysy että tekasetkos mullekki tuollasen kassin.
PoistaAatteleppa itteeski että ku puuhastelet jotaki semmosta mistä tykkäät,tekeminen tuottaa mielihyvvää, eipä siinä tuu ajatelleeksi että jopas tää on työlästä.
Tokihan nuittenki tekemises oma aikansa mennee, mut ohan sitä aikaa....
Jospa mulla on ikiliikkujan geenit käsis, ei ossaa olla etteikö värkkää aina jotaki käsityötä. :)